Kaksplus.fi

12.2.16

Rv 10+3, ja miksi kerron raskaudesta jo nyt

Kiitos kaikille onnitteluista! :) Olemme kovin onnellisia kasvavasta masusta, ja siitä että olemme päässeet tässä raskaudessa pidemmälle kuin noiden kahden edellisen keskenmenneen kanssa.

Eilen moni kysyi, millä viikoilla meillä nyt sitten mennään :) Nyt on rv 10+3, eli rv 11 menossa. Se tarkoittaa sitä, että tätä pientä ihmisen alkua ei enää kutsuta alkioksi, vaan sikiöksi. Olemme kuitenkin yhä ensimmäisen kolmanneksen sisällä, jolloin keskenmenoriski on suurempi kuin rv 12 jälkeen.

Nyt hänellä on kaikki rakenteet muodostuneena - sormet, varpaat, nännit, nenänpää-, ja nyt pieni vauvamme voi keskittyä kasvamaan ja kehittymään. 

Kohtu on nyt greipin kokoinen, mutta uskomatonta miten iso mun maha on jo nyt! Olen kuullut, että toisessa raskaudessa maha kasvaa ihan eri lailla kuin ensimmäisessä, ja totta tosiaan, vatsani on jo nyt samanlainen kuin se oli Ruuta odottaessa rakenneultrassa noin rv 20.

Oloni on ollut vaihteleva. Minulla ei ole ollut varsinaista raskauspahoinvointia (ei ollut Ruustakaan), mutta kuvottavaa oloa, ja en ole voinut syödä normaalisti tämän vuoksi. Ja vaikka en syö normaalisti niin silti paisun ja turpoan :D No, ihan sama vaikka minusta tulisi elefantti, kunhan saan tämän vauvan ensi syksynä syliini turvaan :) 

Laskettu aika on siis syyskuussa 2016, tarkemmin sanottuna 5.9. Meillä on ultra Tyksissä kahden viikon päästä, eli ensimmäiset kromosomipoikkeavuuksien seulontatutkimukset. Kävin tämän viikon alussa antamassa verinäytteet, ja ultrassa katsotaan sikiön rakenteita (aivot, selkäranka, sydän, niskaturvotuksen mittaus jne). 

Vaikka minulla ei ole ollut varsinaista pahoinvointia, ja olen onnellinen raskaudesta, olen ollut jotenkin haluton ja mielenkiintoa ei ole ollut mihinkään. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta asiat joista normaalisti olisin kiinnostunut, eivät kiinnosta. Mikään muu ei oikein kiinnosta kuin perheeni. Tämä on tietysti aika ikävää. Ajattelin ensin, että ehkä tämä johtuu keskenmenon pelosta, ja olisi jonkinlaista masennuksen kaltaista, mutta ilmeisesti tätä on liikkeellä paljonkin samassa vaiheessa raskaana olevilla. Joten ei kai syytä huoleen? :) 

On ollut hiukan vaikeuksia kirjoittaa blogiakaan, kun tekisi tietenkin mieli kirjoittaa raskaudesta! Joten, raskaushöpinää varmaankin luvassa :D

Ruulle on kerrottu jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ja hän antoikin vauvalle nimeksi Nasu :) En tiedä miten paljon hän tajuaa, mutta kyllä hän sanoo että vauva on masussani ja on sanonut joinain iltoina "Minä haluan jo pikku vauvan!" :) <3 






Edessä on pitkä odotus, ja toivon niin paljon, että vauvamme pitäisi kaikin voimin kiinni. Kumpa saisin hänet ensi syksynä turvallisesti syliini. Odotan sitä todella paljon. 



Miksi sitten kerron tästä jo nyt, vaikka olemme vielä niin alussa? 


Jos tämä raskaus menee kesken, niin keskenmenojani aletaan tutkia. Ehkä jaksaisin yhä kertoa tästä teille, tai sitten en. En tiedä. 

Mutta jos joku törmää minuun jossain kaupungilla, niin kyllä masustani jo näkee, että olen joko kovasti kerännyt kiloja tai olen raskaana :) Samoin pari viikkoa sitten uuden Denniksen avajaisissa pöytäseurueessamme istunut Elina arvasin raskauteni, kun jouduin kyselemään tarjoilijalta, onko juustot tehty pastöroidusta maidosta. Ja moni teistä lukijoistakin varmasti tiesi odottaa näitä uutisia, koska meillä on vauvaa haluttu jo niin kauan. 


Jos ultratutukimuksessa selviää jotain vakavia poikkeamia, niin eihän se ole mikään häpeä, jota ei voisi kertoa. Suuri suru kyllä, mutta ei sitä tarvitse hävetä eikä peitellä. Se on elämää, ja voi kohdata ketä vaan. Ei meidän elämämme ole täydellistä, ja en aio kertoa ulospäin vain hyviä uutisia. Joskus elämä ottaa ja joskus antaa. 

Toivotaan, että tällä kertaa se antaisi <3 

Edellisten keskenmenojeni takia olemme käyneet varhaisultrassa. Minulla oli kovia vatsakipuja, ja kävimme tarkastamassa alkion voinnin. Silloin kaikki oli hienosti, ja nyt kuulen jo kotidopplerilla hänen sydämensä lyönnit. 


Istukka on tällä kertaa takaseinämässä, kun Ruusta se oli edessä. Joten raskaudesta on siltäkin osin tulossa erilainen: edessä oleva istukka vaimentaa potkuja ja sikiön liikkeitä :) Eli nyt saatamme päästä näkemään kunnolla ulospäin pullottavaa pikku pyllyä tai raajoja, toisin kuin Ruun aikana. Hauska päästä näyttämään Ruulle äitin masun liikkumista sitten aikanaan :) 


Ja sitten vielä semmoisen asian haluaisin sanoa: Kukaan ei voi edelleenkään tietää, onko nyt kolmannella kerralla nyt sitten onni matkassa. Aina voi käydä huonosti, joten ei voi kuin katsoa ja odottaa ja toivoa! Joten älkää sanoko kenellekään, että nyt se kuule varmasti kaikki menee hyvin :) Olenkohan jotenkin katkeroitunut ja negatiivinen? Ehkä, mutta mielestäni olen vaan realistinen :D 






11.2.16

Osaatko ratkaista palapelin? :)





Jos ei onnistu, käy kurkkaamassa kasattu kuva täältä :)



Laiskan naisen pulled pork ja pulled beef

Meillä on tutustuttu viime aikoina kauppoihin ilmestyneisiin Pulled Pork ja Pulled Beef- tuotteisiin.

Niiden ideana on, että liha heitetään pakkauksineen päivineen uuniin ja otetaan pois noin 4 tunnin kuluttua. Tadaa, nyhtöpossu ja -nauta on valmista! Voiko helpompaa olla?

Pakkauksesta löytyy myös ohje helppoon kermakastikkeeseen lihan seuraksi. Olen nyt kokeillut molempia lihoja, ja mielestäni possu oli hiukan liian pippurinen (varsinkin lapsille tarjottavaksi), ehkä pidin naudasta enemmän.





Molemmista syntyy ihan tosi helppo päivällinen, pisteet siitä!

Olen aikaisemmin valmistanut pulled porkia pitkän kaavan mukaan, jossa possu tehdään itse alusta asti. Olen sitä mieltä, että esim tämä Suolaa ja hunajaa- blogin ohje on kyllä vaivansa arvoinen, mutta tälleen arjessa nämä oikotiet on kyllä ihan paikkansa ansainneet :)

Sori huonot kuvat, otin ne illalla ihan nopeaan ja en jaksanut fiinistellä :)



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...